Rasismia ei olisi koskaan pitänyt syntyä, joten sen vähentämisestä ei tule palkintoa.
Chimamanda Ngozi Adichien Kotiinpalaajat kertoo nigerialaisesta Ifemelusta, joka joutuu jättämään kotimaansa sekä ensirakkautensa Obinzen Nigerian soilashallinnon vuoksi. Kirjassa seurataan Ifemelun sopeutumista Yhdysvaltoihin ja myös Obinzen seikkailuja esimerkiksi Englannissa Ifemelun ollessa poissa. Kolmentoista vuoden Yhdysvalloissa elämisen jälkeen Ifemelu päättää palata takaisin Nigeriaan. Siellä hänen ja Obinzen on kohdattava vanhat tunteensa uudelleen.
Kirja kertoo aikahypyillä tarinan Ifemelun lapsuudesta nykyhetkeen. Nigeriaa kuvataan kotimaana, josta lähteminen ei ole mukavaa, mutta pakko tehdä. Ifemelu, kuten muutkin maahanmuuttajat, toivoo parempaa elämää, mutta joutuu yllättymään sopeutumisvaikeuksista. Monien on vaikea käsittää, kuinka kivuliasta kotimaastaan lähtö voi olla.
Kirjassa kerrotaan ei-valkoisten elämästä valkoisten maailmassa ja siitä, miten eri ihmiset sopeutuvat siihen maailmaan. Jotkut yrittävät tehdä itsestään valkoisen, kun toiset alistuvat valkoisten tahdolle. Aluksi Ifemelukin alistuu, mutta pian hän uskaltaa ottaa ongelmat esiin ja jatkaa oman "juttunsa" tekemistä. Joskus jopa toiset mustat ihmettelevät hänen käytöstään.
Joskus Ifemelun sopeutumista uuteen maailmaan on kipeää seurata. Hänen on vaikea saada ihonvärinsä vuoksi töitä, ja kun hän vihdoin saa, ei työnantajan sisko pysty suhtautumaan häneen normaalisti. Valkoisen poikaystävän kanssa vältellään koko aihetta eikä lehdistä löydy meikki- tai muotivinkkejä hänen ihonvärilleen.
Ifemelu alkaa kirjoittaa Yhdysvalloissa blogia, jossa ottaa esille rotukysymyksiä. Blogista löytää erittäin mielenkiintoisia ajatuksia. Hän kirjoittaa siitä, kuinka hänestä tuli musta vasta astuttuaan Yhdysvaltoihin ja kuinka valkoisten olisi hyvä suhtautua ei-valkoisten tarinoihin. Blogitekstit antavat paljon mietinnän aihetta itse kullekin.
Kotiinpaluukaan ei ole helpointa Ifemelulle. Nigeria ei ole enää sama, mikä se oli kolmetoista vuotta sitten. Ifemelu ei ole ainoa, joka on mennyt eteenpäin ja hänen on sopeuduttava kuumaan ilmastoon ja katkeileviin sähköihin. Nigeriaan sopeutuminen käy kuitenkin paljon helpommin kuin Yhdysvaltoihin. Enää hän ei ole musta.
Myöskään Obinzella ei ole helppoa. Hänen on vaikea päästä unelmamaahansa Yhdysvaltoihin ja kun hän pääsee edes Englantiin, maahan jääminen osoittautuu vaikeaksi. Hänen on muutaman kuukauden kuluttua lähdettävä takaisin Nigeriaan, eikä hän edes yritä enää takaisin. Kotona kuitenkin yhtäkkinen rikastuminen, kaunis vaimo ja ihana tytär saavat elämän tuntumaan ontolta, eikä hän enää tiedä kuka on. Rasismi on vahvasti esillä kummankin tarinassa.
Kotiinpalaajat on ajatuksia herättävä kirja, jonka suuresta sivumäärästä huolimatta ahmin yhdessä viikonlopussa. Tarina on kerrottu kauniisti ja siitä haluaa tietää lisää. Haluaa tietää, miten Ifemelun ja Obinzen käy. Vain pitkät ja turhat turinat jäivät ärsyttämään minua.
Sen lisäksi, että tarina on mahtava, se todella avasi silmäni.
Kotiinpalaajista ovat kirjoittaneet myös P.S. Rakastan sinua, Reader, why did I marry him? ja Kirjakaapin kummitus.
Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat. Otava. 2013. 523 sivua.
Englanninkielinen alkuteos: Americanah. 2013
Suomentaja: Hanna Tarkka
Suomentaja: Hanna Tarkka
Kirjastosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Haluatko kertoa oman mielipiteesi kirjasta tai antaa minulle ehotuksia?